Juha T Hakala Asiaa ajankohtaisaiheista

Kaikki blogit puheenaiheesta Akateeminen työttömyys

Sukupolvien välinen kuilu suomalaisessa työelämässä (“ennen oli miehet rautaa”)

Lähtökohtaisesti voidaan sanoa, että ns. babyboomerit, 1940-50-luvuilla syntyneet ovat työllistyneet hyvin koko elämänsä ajan. Vastakkaisesti taas sitten, että seuraavia sukupolvia, jolloinkin 80-90-luvuilla syntyneitä ja siitä eteenpäin, ei ole työllistynyt niin hyvin.

Nuoremmilla on lyhyempiä työsuhteita, ja heidän keskuudessaan puhutaan myös syrjäytymisestä. Mitä oikein onkaan tapahtunut?

Miten kortistosta tulevaa kohdellaan työpaikalla?

– Kaikki kortiston sihteerit ovat työttömiä psyykkisten ongelmiensa vuoksi, esimies valmistelee yksikköään kohtaamaan ma. kansliapestistä kiinnostuneet. Pomolta näin luvan saaneina yksikössä olevat kyttäävät haastatteluun tulevia ja kommentoivat näitä keskenään ivallisesti.

 

Rätti käteen ja matkaan, tohtorit?

Professori Vesa Puttonen kertoi 19.1.2018 HS:n Vieraskynä-palstalla näkemyksensä akateemisten ja muidenkin työttömien tilanteesta. Hänen mielestään 1) työn perässä on muutettava ja 2) tohtorienkin on otettava vastaan koulutustaan vastaamatonta työtä. Hänen kirjoituksensa herätti useita ajatuksia ja halun kommentoida. Katsotaanpa:

 

Akateemisen työttömyyden ennaltaehkäisy on tärkeää tulevina vuosina

Hyvää alkavaa vuotta 2017 jo etukäteen!

Joulukuun aikana muutamissa kirjoituksissa nostettiin aiheellisesti esiin korkeakoulutettujen työttömyystarinoita ja useiden henkilöiden vääriä oletuksia työllistymisen helppoudesta maisterin tutkinnon suorittamisen jälkeen. Samassa yhteydessä nostettiin esiin työttömyysturvan niukkuus ja muitakin sosiaaliturvan muotoja koskevat kannustinloukut. Lapsiperheelliset ja pariskunnat harmittelivat puolison tulojen ja omaisuuden vaikutuksia tuensaantiin.

Korkeakoulujen opetusmateriaali avoimesti saataville

Korkeakoulujen opetusmateriaalin tulisi olla avointa kaikille veronmaksajille, jotta elinikäisen oppimisen tavoite toteutuisi. Korkeakoulut toimivat pääosin verorahoilla ja oppimisen helpottamiseksi niiden tulisi julkaista avoimesti oppimateriaalinsa muidenkin kuin oppilaidensa käyttöön. Nykyiselläänkin materiaali jaetaan opiskelijoille käytännössä sähköisesti ja olisi pieni askel tuoda se saatavaksi myös muille. Itse asiassa järjestelmien kannalta olisi todennäköisempää kustannustehokkaampaa ja helpompaa mahdollistaa niiden avoin jako nykyisen suljetun sijaan.

Selma Lagerlöf ja innovaatio-Suomen suojatyöt

 

Viime aikoina on pääministeriä myöden huudeltu tehokkuuden, talouskasvun ja innovaatioiden perään Suomessa.

Nämä ovatkin taloudessa tärkeitä asioita, joskus kuitenkin tuntuu, etteivät lääkkeet mene vaivan mukaan. Käytännön kokemus on myös vahvistanut sen, minkä moni varmaan tässäkin yhteiskunnassa jo tietää: innovaatioita synnyttääkseen ja tehokkuutta parantaakseen, maa tarvitsisi rakennemuutosta työelämässä ja parempaa työvoimaresurssien allokointia.

Miksi sosiaaliala hylkii kasvatustieteen koulutuksen saaneita?

 

 

En suosittele kenellekään kasvatustieteen kandin tai maisterin opintoja, ellei halua opettajaksi. Ihmettelen, kuinka on mahdollista, että sosiaaliala sulkee ulkopuolelleen kasvatusalan koulutuksen saaneita siinäkin tapauksessa, että sivuaineena on esimerkiksi sosiaalipolitiikkaa, sosiaalipsykologiaa, sosiologiaa. Esimerkiksi lastensuojelulaitoksen ohjaajaksi vaaditaan kasvatustieteen maisterin opinnot.

Uskonnon vaihtaminen vai työpaikka?

Olen ollut kirkosta eronneena uskonnottomana töissä "Kirkon Ulkomaanavulla". Työhaastattelussa kysyin, onko tämä heille ongelma. Se ei ollut. Ongelmia ei tullut. Ja tästä tuli mielestäni hyvä tarina kerrottavaksi. Joka varmasti on eduksi myös KUA:lle. Arvostin sitä mitä siellä tehtiin. Eikä tästä tullut mitään ongelmia. Yleensä työpaikat eivät saakaan syrjiä uskonnollisen vakaumuksen nimissä. Ja tämä tarkoittaa sitä että vakaumuksen mukaan ei jätetä palkkaamatta tai palkata. (Ainakaan virallisesti.

Vilpitön ehdotukseni hallitukselle Suomen hyvinvoinnin parantamiseksi

Suomalaisena olen huolissani maamme tilasta. Mietin usein, minkälainen maamme tulee olemaan lapsilleni ja lapsenlapsilleni. Tässä on muutama idea, joiden uskoisin päästävän taloutemme taas kasvun tielle ja vähentävän valtionvelkaa.

Leikkausten luomista innovaatioista - eli ovatko ideat ilmaisia?

"Innovaatio" ja "innovatiivisuus" ovat sanoja joita on ylikäytetty melko ankarasti. Niillä on kuitenkin merkitystä kilpailukyvylle. Ja tällä on varmasti vaikutusta kun mietitään vaikka sitä miten yliopisto-opetuksesta leikkaaminen tulee vaikuttamaan. ; Yliopistojen leikkauksia on ajettu perinteisellä anti-intellektuaalilla linjalla. Siinä asenneilmapiirissä jossa puhutaan "päivystävistä dosenteista". (Ja muista vastaavista.)

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä