Juha T Hakala Asiaa ajankohtaisaiheista

Kaikki blogit puheenaiheesta Puolustusvoimat

Hävittäjähankinta on monitahoinen ja iso asia

 

Ahon hallitus päätti 6.5.1992 hankkia Suomelle kolme laivuetta F/A 18 Hornet-hävittäjiä. Muistan hyvin tuon valtioneuvoston istunnon. Meille ministereille jaettiin paksu nippu esittelyasiakirjoja. Vaihtoehdot esiteltiin ministeriön virkamiesten toimesta. Käytiin normaali keskustelu. Päätösehdotus lopulta hyväksyttiin yksimielisesti.  Nykyrahassa hinta olisi runsaat kaksi miljardia euroa.

 

Puolustusvoimien yhteiskuntasuhteet eivät kuulu vapaaehtoisiin harjoituksiin

Laki ei ole niin kuin se luetaan, vaan niin kuin se kirjoitetaan. Kirjoitettu laki koskee myös Puolustusvoimia eikä Puolustusvoimia koske vain Puolustusvoimien itsensä lukema laki. 

Puolustusvoimat on hierarkkinen organisaatio, jossa kaikesta viime kädessä vastaa Puolustusvoimien komentaja. Hierarkkisessa linjaorganisaatiomallissa vastuu kerääntyy kohti huippua. Alaiselle riittää, että noudattaa esimiehen käskyä.

Koko maan puolustaminen vaatii nykymäärän hävittäjiä

Julkisuuteen nousi yllättäen keskustelu Suomeen hankittavien hävittäjien määrästä. Itse olen saanut toimia pian jo kahdeksan vuotta puolustusvaliokunnassa ja neljä vuotta myös ulkoasiainvaliokunnassa ja tätä kautta olen saanut seurata ns. HX-hanketta alusta lähtien ja varsin läheltäkin. Olemme käyneet hanketta läpi niin sotilaallisen toimintaympäristön nykytilan, Puolustusvoimien tehtävien ja Ilmavoimien toimintamallien sekä puolustukselle varattujen resurssien näkökulmasta.

Määritteleekö Pariisin rauhansopimus yhä Hornetien korvaajien määrän?

Viime päivinä julkisuudessa on keskusteltu Suomen ilmavoimille hankittavien uusien hävittäjäkoneiden määrästä. Poliittiseen historiaan perehtyneenä kiinnitin huomiota, että debatissa on jäänyt vähemmälle huomiolle se, että puolustusvoimien toivoma noin 60 koneen luku juontaa itseasiassa Suomen syyskuussa 1990 irtisanoman Pariisin rauhansopimuksen sotilasartikloista.

Puolustuksesta huolehtiminen on turvallisuustyötä tärkeimmillään

Suomi liittyi jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen vuonna 2011. Eduskunta hyväksyi liittymisen äänin 110-47. Liittymistä kritisoitiin kovasti jo aikanaan, sen sijaan esimerkiksi tuolloinen presidenttimme ajoi aktiivisesti Suomen liittymistä sopimukseen. Päätös liittymisestä on tullut kalliiksi ja vaatinut pelotevaikutteen korvaamista hyvin eri tyyppisillä moderneilla ratkaisuilla aina lennokeista hyppy- ja viuhkapanoksiin sekä raketinheitinjärjestelmään.

Politiikan arvot vaikuttavat kansan puolustustahtoon

Itsenäisyyspäivänä sain kunnian kantaa paikallisen Karjalaseuran lipun sankarihaudoille ja tunnustaa menetetystä Karjalasta peräisin olevia sukujuuriani. Tämä sai minut pohtimaan YLEn viikon takaista uutista, jonka mukaan nuorten puolustustahto on laskenut.

Suomi - vielä puolustamisen arvoinen

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan suomalaisten maanpuolustustahto on pudonnut alimmilleen liki 30 vuoteen. Kaksi kolmesta vastaajasta on sitä mieltä, että maatamme tulisi puolustaa asein riippumatta mahdollisesta tuloksesta. Etenkin nuoret, alle 25-vuotiaat vastaavat kysymykseen myöntävästi vielä vähemmän. Toisaalta kuitenkin 84 prosenttia osallistuisi parhaansa mukaan muilla keinoin maanpuolustukseen. Vaikka luvut ovatkin edellisestä tutkimuksesta laskeneet, ovat ne vielä kohtuullisella tasolla.

 

Venäjän GPS-häirintää on Suomessa tutkittava alueloukkauksina

Kirjoitin torstaina 15.11.2018 blogikirjoituksen otsikolla ”Mikä on Suomen puolustuskyky Venäjän elektronista sodankäyntiä vastaan?” (US-blogi 15.11.2018). Epäilin kirjoituksessa Puolustusvoimiemme kykyä elektroniseen sodankäyntiin Lapissa tapahtuneen Venäjän GPS-signaalihäirinnän vuoksi.

Asekauppa Israelin kanssa vahvistaa suorituskykyämme

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on jälleen kerran MTV:n haastattelussa kritisoinut Suomen yhteistyötä Israelin, kanssa. Tällä kertaa ovat hänelle ongelmana olleet Suomen merivoimien Israelista hankkimat pintatorjunta-ohjukset. 

Ilmastonmuutoksen vastustaminen ei ole ideologinen kysymys

 

Kirjoitin toissapäivänä aavistuksen provokaativisesti otsikoidun tekstin Missä olit, kun maanpuolustuksemme romahti? Puolustusvoimat ovat lisäämässä ateriakierrossa olevien (lakto-ovovegetaaristen) kasvisruokien aterioiden määrää kahdeksasta kahteentoista. Se olikin sitten sellainen tempaus, että aivan itse puolusministeri Jussi Niinistö (Ei tulev.)  alkoi hepuloida kukkakaalipirtelöistä ja linssikeitosta.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä